Yhdistyksen syyskirje on nyt JUHLALEHTI ! Juhlalehti on postitettu jäsenille 2.8.2010.
JUHLALEHTI (syyskirje 2010)
Lakeuden Omaishoitajat ry 2000 – 2010
HOUKUTTAVAA, KOUKUTTAVAA JA VOIMAANNUTTAVAA
VAPAAEHTOISTOIMINTAA
Otsikko on suora lainaus Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Sari Tervosen kolumnista ”Johtoajatuksia”.
Edelleen lainaus Maailman kuvalehti 5/2010: ”Pitkän linjan sitoutujat ovat harvassa, ja sitoutumisen sijaan nyt shoppaillaan sopivaa tekemistä sopivaksi ajaksi.”
Siinäpä on meille haasteita. Olemme pitkäjänteisesti katsoneet tulevaisuutta visioiden ja missioiden näkökulmasta. Visio on ollut meille haasteellista toimintaa yhdistyksemme julkisuuskuvan luomiseen. Sen eteen olemme tehneet tosi paljon työtä ja olemme onnistuneet siinä mielestäni hyvin. Jäsenmäärämme yhdistyksessä on noussut tasaisesti.
Missiona näemme kauaskantoisena yhdistystoiminnan, joka saavuttaa mahdollisimman monen ihmisen, joka on tekemisissä omaishoitajuuden kanssa.
Olemme myös visioineet yhdistyksen toimintaa erilaisista haasteista. Tämän vuoksi tarjottujen vapaaehtoistyön muotojen on kehityttävä vastaamaan mahdollisten toimijoiden haluun ja tekemisen tapaan, sekä oltava hyvin organisoituja.
Näiden edellä mainittujen asioiden eteen teemme edelleen työtä. Haluamme olla aktii-
visesti mukana tukemassa niitä ihmisiä, jotka saavat osaksensa omaishoitajuuden.
Se on haasteellinen ja vaativa tehtävä, johon toivomme yhdistyksemme antavan tukea
sekä neuvovana että virkistystä tarjoavana toimintana.
Pyrimme myöskin suunnittelemaan toimintaamme tarjoamalla toimintaa erilaisissa omaishoitotilanteissa oleville.
Näin yhdistyksemme juhlavuonna haluankin esittää nöyrimmät kiitokseni yhdistyksemme hallituksen jäsenille. He osallistuvat pyyteettömästi hallitustyöhön, joka on erittäin haasteellista projektien hallinnoimisessa, sekä vastuun ottamista käynnistäessämme Kotipalvelutoiminnan yhdistyksen omana toimintana.
Kiitän kaikkia juhlalehtemme tukijoita ja juhlassa tervehdyksen tuovia!
Hyvää jatkoa vapaaehtoistoimijoillemme; Tästä on hyvä jatkaa tukevalla pohjalla!
Puheenjohtaja
Leena Huhtamäki
Lakeuden Omaishoitajat ry
Arto Juurakko IHIMISENÄ OLEMISESTA
Ei tartte hävetä,
jos aikuusenaki tarvittoo
apupyäriä,
kainalosauvoja,
myätämiälisiä sanoja.
Sen tähären meiton
näinki palijon,
notta joku aina kerkiääs
häränalaasta auttamahan.
Tervehdys Lakeuden Omaishoitajat ry:n
10-vuotisjuhlalehteen
Minulla on ilo kertoa sosiaali- ja terveysministeriön tervehdys 10-vuotiaalle Lakeuden Omaishoitajat ry:lle. Omaisista huolenpito on tuttua monelle meistä, eikä läheisten merkitys huolenpidon tarjoajana ole häviämässä. Kautta historian ihmiset ovat saaneet huomattavan osan tarvitsemastaan avusta ja hoidosta lähiyhteisöltään ja perheenjäseniltään.
Suomalaisten hyvinvointitutkimuksen mukaan omaistaan tai läheistään auttaa yli miljoona suomalaista. Heistä osa pitää huolta läheisestään ympärivuorokauden, osa satunnaisesti, esimerkiksi arjen askareissa silloin tällöin avustaen.
Omaishoito perustuu erityiseen henkilökohtaiseen suhteeseen ihmisten välillä: läheinen suhde on hoitamisen tärkein motiivi ja välttämätön ehto. Tämä suhde ei ole syntynyt hoidon tarpeen perusteella, vaan on olemassa siitä riippumatta.
Raja tavanomaisen omaisen auttamisen ja varsinaisen omaishoitajuuden välillä on häilyvä. Erona läheisten toisilleen antamaan vastavuoroiseen apuun omaishoitajuuteen liittyy huolenpidon suuri sitovuus tai vaativuus. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu omaisen tai läheisen terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen.
Kunnallista omaishoidon tukea saa tällä hetkellä noin 36 000 henkilöä.
Ikääntyvässä yhteiskunnassa on aktiivisesti kehitettävä niin työelämän joustoja kuin monipuolista tukeakin niille ihmisille, jotka haluavat auttaa eriasteisesti huolenpitoa tarvitsevia läheisiään.
Hallitusohjelman mukaisesti omaishoitoa kehitetään tällä hallituskaudella monin tavoin. Keskeisiä hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita ovat:
a) omaishoidon tuen piiriin kuuluvien määrän lisääminen, sillä osa hyvin sitovastakin omaishoidosta tehdään tällä hetkellä ilman julkista tukea;
b) omaishoitajien jaksamisesta huolehtiminen parantamalla mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät ja kehittämällä sijaisavun saantia ja muotoja sekä
c) työn ja omaishoidon yhteensovittamisen edistäminen.
Sijaishoitovaihtoehtoja on kehitettävä omaishoitajia tarkoin kuunnellen: sijaishoitovaihtoehtoja tulisi olla tarjolla nykyistä huomattavassa suuremmassa määrin omaishoitoperheiden koteihin omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien ajaksi. Sijaishoidon kehittämiseksi kannattaa hyödyntää uuden palvelusetelilainsäädännön antamat mahdollisuudet.
Tutkimme parhaillaan myös perhehoidon mahdollisuuksia sijaishoidon kehittämiseksi osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella 1.5.2010–30.4.2011 toteutettavaa ikäihmisten perhehoidon kehittämishanketta. Perhehoito saattaisi tarjota omaishoidossa oleville iäkkäille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkiöille sekä mielenterveyskuntoutujille lisää kodinomaisia tai hoidettavan kodissa toteutettavia sijaishoitovaihtoehtoja.
Toivotan 10-vuotiaalle yhdistykselle onnea ja menestystä. Parhaimmillaan järjestö toimii ajan hermolla, tuntee omaishoitajan arjen, havaitsee ongelmia ja korjaa niitä, ennakoi tulevaa sekä hakee tavoitteellisesti kumppanuuksia toimintansa tueksi. Yhdessä – toinen toistemme työtä täydentäen – saavutamme parhaat tulokset.
Kiitos työstänne!
Paula Risikko
peruspalveluministeri
Tervehdys juhlivalle yhdistykselle!
Kun Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry perustettiin vuonna 1991, perusteli sen tarvetta maisteri Aulikki Kananoja perustamiskokouksessa Helsingin Seurahuoneella pidetyssä puheessa seuraavasti:
”Tällaisen järjestön tehtäväkenttään mahtuu monenlaisia haasteita ja tehtäviä:
- antamaan tukea erilaisten ryhmien, tiedotuksen ja tiedon jakamisen mielessä
- tiedottamaan omaisten oikeuksista sekä saatavilla olevasta tuesta ja palveluista
- tekemään omaisten työtä tunnetuksi ja vakiinnuttamaan sen merkitystä sosiaalipolitiikan kokonaisuudessa
- ajamaan omaisia hoitavien ihmisten etuja korvaukseen, sosiaaliturvaan, vapaapäiviin ja hoitovapaisiin
- toimimaan myös hoitoa saavien vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tarpeiden tunnetuksi tekijänä ja etujen ajajana, vaikuttamis- ja painostusryhmänä päätöksentekijäin suuntaan
- osallistujana julkiseen keskusteluun omaishoidon asiantuntijana
- luomaan yhteyksiä ja tuomaan meille myös muiden maiden kokemuksia
- aktivoimaan paikallistason toimintaa
- yhteen sovittamaan julkista tukea ja omaisten antamaa hoivaa ”
Tänä päivänä Omaishoitajat ja Läheiset-liiton 70 paikallisyhdistystä tuovat esiin omaishoitajien tarpeita, vaikuttavat paikallistasolla ja juurruttavat hyviä käytäntöjä.
Vuoropuhelu yhdistyksen toiminta-alueen kuntien kanssa on vilkasta ja tarvittaessa älähdetään rakki
koiran lailla. Yhteys yhdistyksistä liittoon ja liitosta yhdistyksiin tekee meistä perheen.
Omaishoitajien tuntemukset niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ovat tunnetasolla hyvin samankaltaisia. Euroopassa on arviolta 100 miljoonaa omaishoitajaa. Jokaisella on tarve hoitaa apua tarvitseva läheisensä mahdollisimman hyvin. On myös tarve saada arvostusta, äänensä kuuluviin ja tukea työhönsä. Näitä samoja tarpeita on omaishoitajilla niin paikallistasolla kuin valtakunnallisestikin.
Nautinnollista juhlan aikaa
Kun omaishoitajilta kysytään, mikä tuottaa heille hyvää oloa, vastaus on useimmiten: se, että hoidettavalla on kaikki hyvin. Väittäisin, että se ei riitä. Ilman meille tärkeitä hetkiä, juhlia ja muita arjen ekstratapahtumia, uupumus hiipii salakavalasti ja huomaamatta. Ihmisellä pitää olla iloa, asioita joita voi muistella.
Suomalainen onni koostuu arjen pienistä asioista. Kun elämässä on ääripäitä, iloa ja surua, niin asiat löytävät mittasuhteita. Kun vertaisryhmässä on ollut keskustelu, josta tuntee saavansa voimaa, on päivä pelastettu. Tutut ja turvalliset asiat tuovat mielenrauhaa.
Onnea emme useinkaan havaitse silloin, kun se osuu kohdalle. Sen havaitsee vasta sitten kun sitä aiheuttaneet asiat tai tilanteet ovat ohi. Omaishoitajan onnessa on aina surun väre. Miten osata olla onnellinen silloin, kun samanaikaisesti on paljon murhetta ? Ehkä onni onkin siinä, että on sekä ylä- että alamäkiä ja elämässä kaikki värit. Muistojen myötä voi etsiä niitäkin värejä, jotka kulloisellakin hetkellä ovat kadoksissa. Elämällä on paljon annettavaa omaishoitotilanteesta huolimatta.
Täytyy myös uskaltaa nauttia, kun on juhlan aika. Vaikka ihmisen iässä kymmenen vuotta on lyhyt aika, on se uudelle yhdistykselle virstanpylväs, joka osoittaa, että omat juuret on löydetty ja siivet kantavat. Jokainen jäsen, omaishoitaja ja yhteistyökumppani voi olla ylpeä hyvin toimivasta yhdistyksestä.
Muistan myös hyvin ne innovaatiot, joilla lähditte kehittämään yhdistystänne l
Ensimmäinen Ray:n tukema projekti oli hyvä potku saada yhdistys vahvistumaan.
10v juhla on eräänlainen taitekohta. Pienestä syntynyt yhdistys on kasvanut merkittäväksi vaikuttajaksi. Se tunnetaan, sillä on hyvää toimintaa, se tarjoaa yhdessäoloa ja tiedottaa. Yhdistyksen internetsivut ovat tärkeä kanava niillekin omaishoitajille, jotka eivät rohkene tai voi syystä tai toisesta lähteä yhteisiin tapahtumiin.
Lakeuden Omaishoitajat ry on kymmenen toimintavuotensa aikana osoittanut paikkansa. Innovatiiviset hankkeet, toimiva järjestötoiminta ja innokkaat jäsenet saavat paljon aikaan, kun toimintoja johtaa osaava hallitus, jolta eivät ideat lopu.
Haasteita riittää
Valtakunnallisesti olemme suurien haasteiden edessä. Paljon esillä ollut Sata-komitean
ehdotus omaishoidon tuen siirrosta Kelan hoidettavaksi ei ole edennyt, omaishoitajat ovat edelleen eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä sattuvat asumaan. Ihmisten on vaikea tunnistautua omaishoitajiksi, koska riittävää informaatiota puuttuu.
Lakeuden Omaishoitajat ry on lisännyt oman panoksensa yhteiseen tavoitteeseemme saada ihmiset yhä paremmin tunnistautumaan omaishoitajiksi ja hankkimaan itselleen koulutusta ja tietoa. Juhlavuotenne näkyy ja kuuluu seutukunnallanne.
Ensi vuonna järjestetään kansanedustajavaalit ja saamme valtakuntaan uuden hallitusohjelman. Meidän kaikkien yhteisellä ponnistuksella lisäämme tietoisuutta omaishoidosta ja omaishoitajien asemasta.
Jokaisen panos on tärkeä pyrittäessä kohti omaishoitajille inhimillisempää yhteiskuntaa.
Omaishoitotilanteen tulee kuitenkin aina olla hoitajan ja hoidettavan yhteinen, vapaaehtoinen valinta. Se ei saa olla hoitomuoto, johon ajaudutaan siksi, ettei muuta hoitoa ole tarjolla. Paikallisen palvelujärjestelmän toimivuus on elinehto omaishoitajien arjen helpottamiseksi. Yhdistyksen omat toimenpiteet palvelujen kehittämiseksi ja yhteistyö kuntien kanssa vie yhteistä asiaamme eteenpäin.
Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry onnittelee 10-vuotiasta Lakeuden Omaishoitajat ry:tä
ja toivoo edelleenkin rakentavaa ja hyvää
yhteistyötä niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla ja molempiin suuntiin liiton ja
yhdistyksen välillä.
Nautinnollista juhla-aikaa !
Toiminnanjohtaja
Merja Salanko-Vuorela
Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry
HALLITUS 23.3.2010
Puheenjohtaja Leena Huhtamäki 040 578 6543
Louhikkok. 1 60320 SEINÄJOKI
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Varap.joht. Salme Rapinoja 050 375 6723 Ruukint.120 a.6 60200 SEINÄJOKI
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Rah.hoit. Marja-Sisko Metsälä 0500 368155 Lemminkäisensola 5 60120 SEINÄJOKI
Jäsensiht. Liisa Hamm 050 584 8300 Kuusikuja 15 as.3 60100 SEINÄJOKI
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Virkistysvast. Anna-Liisa Ojala 040 831 7593 Kuulank. 6 A 4 60100 SEINÄJOKI
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Tied.vast. Matti Laulaja 040 534 8017 Mäenkyläntie 74 60550 NURMO
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Jäsen Kaija Latvala 050 330 9567 Talollisenk. 9 60320 SEINÄJOKI
Jäsen Jukka Louhivesi Konekatu 2 60320 SEINÄJOKI
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Jäsen Aino Martikkala 040 745 0803 Naulatie 7 60550 NURMO
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Jäsen Kirsti Rajamäki 040 415 2540 Niemistönt.3 J 31 62375 YLIHÄRMÄ
Sihteeri, hall.ulkop.
Katja Ollikainen 040 503 1135 Mahlatie 3 B 60510 HYLLYKALLIO Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Yhdistyksen perustaminen
Lakeuden Omaishoitajat ry perustettiin 10.5.2000. Paikallisyhdistys sai alkunsa Seinäjoen palvelualan oppilaitoksen, Terveysalan yksikön järjestämän omaishoitaja virkistysiltapäivän 11.3.2000 vaikutuksesta. Virkistysiltapäivä järjestettiin teemalla: ”Terveydeksi on iloinen sydän” (Sananlasku 17:22).
Tapahtumassa nousi esille omaishoitajien jaksaminen ja vertaistuki. Omaishoitajien arkea tukeva toiminta ja heidän etujen ajaminen Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, johti yhdistyksen perustamiseen ja erilaisten projektien muodostamiseen.
Tukea yhdistyksen perustamiseen haettiin Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry:stä, josta yhdistystä perustamaan saatiin aluevastaava Merja Purhonen ja Länsi-Suomen alueohjaaja Pia Järnstedt.
Lakeuden Omaishoitajat ry:n perustavassa kokouksessa aloittavan hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kristiina Tallbacka. Johtokuntaan valittiin lisäksi 9 muuta varsinaista jäsentoimijaa. Aluksi Lakeuden Omaishoitajat ry:n toiminta-alue maakunnassa oli Alahärmä, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua, Nurmo, Seinäjoki, Ylihärmä ja Ylistaro. Aloittava yhdistys aloitti toimintansa selvittämällä omaishoitajien toiveita ja tarpeita toiminta-alueellaan.

UUTTA: Lakeuden Omaishoitajien Kotipalvelu on perustettu teitä omaishoitajia ajatellen. Me yhdistyksessä näemme kotona hoitamisen mielekkäänä ja tärkeänä asiana, mutta samalla tiedämme sen vastuun ja sitovuuden, jonka omaishoitaja kantaa monesti aivan yksin.
Lakeuden Omaishoitajien Kotipalvelu tarjoaa hoitoapua ja hoivaa sekä käytännön apua arkielämään. Tarjoamme myös tärkeää hengähdystaukoa omaishoitajille. Palvelu suunnitellaan jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukaan.
Ota siis rohkeasti yhteyttä, tulemme ilmaiselle tutustumiskäynnille ja yhdessä katsotaan miten voimme olla avuksi. Toimintamme perustuu sopimukseen ja sen mukaisesti lähihoitaja tulee kotiin säännöllisin väliajoin auttamaan. Tällä tavalla tahdomme tukea ja auttaa omaishoitotilannetta. Kotitalousvähennyksen asiakas saa heti käyttöön sopimuksen tehtyään.
Palvelu on käytettävissä tällä hetkellä Seinäjoella ja Lapualla, mahdollisesti tulemme laajentamaan koko yhdistyksen toiminta-alueelle.
Lisätietoa www.lakeudenomaishoitajat.fi kohdasta Kotipalvelu tai soittamalla 040 503 1135, Katja Ollikainen.
Helpota arkeasi – olemme Sinua varten !
Terveisin Anne, Eija ja Katja
KOTITALOUSVÄHENNYS
Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä.
Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitaloustyö, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö.
Vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa.
Vähennyksiin oikeuttavasta työkorvauksesta saa vähentää 60 %. Vähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.
Vähennys on henkilökohtainen, kumpikin puolisoista voi sen erikseen käyttää. Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin 5 166 euron suuruiset kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä.
(5166 x 60 % - 100 on noin 3000 euroa).
Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähennys on 30 % palkasta sekä työantajan osuus palkan sivukuluista.
Lakeuden Omaishoitajien Kotipalvelu auttaa asiakkaitaan kotitalousvähennyksen hakemisessa.
Kotitalousvähennyksen voi hyödyntää heti tai vaihtoehtoisesti vasta jälkikäteen.
Vähennys tehdään tuloveroista.
Lisätietoja: www.vero.fi
JUHLAVUODEN TEEMA-TAPAHTUMAT Järjestötalolla
avoimet kaikille omaishoitajille ja muille asiasta kiinnostuneille !
To 19.8. klo 19 Yhteislauluilta Kampusrannassa. Arvontaa, puhvetti.
Osa Seinäjoki 50-vuotta tapahtumia
Ti 24.8. klo 17 Kaihi ja kaihileikkaus. Silmätautien erikoislääkäri Jyrki Mäki,
MediLaser
Ti 7.9. klo 17.30 Ruskovilla - kotimaiset luonnonkuituiset alusasut aikuisille ja lapsille.
Huvikumpu. Kahvitus klo 17.
Su 10.10. Yhdistyksen 10-vuotisjuhla. Tarkemmin toisaalla.
Ti 16.11. klo 17.30 Tuet, pienapuvälineet, erikoispatjat. Kahvitus klo 17. Mediteam.
OMAISHOITAJAVIIKOLLA 22.11. – 27.11.2010
Kirkkopyhä su 21.11. Seinäjoella Lakeuden Ristissä kirkkokahvit Jumalanpalveluksen jälkeen.
Myyjäiset Seinäjoen Keskussairaalan aulassa
Ke 24.11. klo 10 – 15 Omaishoitajien virkistyspäivä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu:
Koskenalatie 17
Valtakunnallinen Omaishoitajien viikon pääjuhla on 22.11. Salossa.
JOULUN ODOTUKSESSA Ti 7.12. Teematapaaminen
Avoin keskustelu kahvituksen kanssa. Lähemmin lehtien järjestöpalstalla
KANNATTAJATUOTTEET
(varmista läsnäolo toimistollapuh. 040 503 1135)
T-PAITA hyvälaatuinen puuvilla. Teksti ”Elämänsä Sankari”
aikuisten ja lasten kokoja, sininen tai musta 10 €
Yksilölliset, käsintehdyt adressit 12 €
Käsintehdyt onnittelukortit kuorineen 6 €
Pinssi, yhdistyksen sydänkuvio 5 €
YHDISTYKSEN 10-VUOTISJUHLA
Sunnuntaina 10.10.2010 Seinäjoen Kampustalolla, Keskuskatu 34
Tarjoilun onnistumiseksi toivomme ilmoittautumista ennakkoon 1.10. mennessä.
|
|
Ilmoittautuminen puh. 040 503 1135, Katja Ollikainen,
sähköposti: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
JUHLAOHJELMA
Tervehdysten vastaanotto aulassa klo 14 - 15
Kahvitarjoilu klo 14 - 15
Kannattajatuotteiden myynti aulassa
klo 14 – 15 sekä tilaisuuden jälkeen.
OHJELMASSA mm.
Juhlan avaus
Jaakko Kontturi, Juontaja
Juhlatervehdys
Leena Huhtamäki, puheenjohtaja
Juhlapuhe
Paula Risikko, peruspalveluministeri
Seinäjoen kaupungin tervehdys
Harri Jokiranta, apulaiskaupunginjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin tervehdys
Jaakko Pihlajamäki, johtaja
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry:n tervehdys
Pia Järnstedt, aluevastaava
- Musiikki, Seinäjoen kaupunginorkesterin
puhallinkvintetti
Omaishoitajan puheenvuoro
Vapaa sana, kerro itse kokemuksistasi,
Muistelmia, lausuntaa
Päätössanat
Muistamiset toivomme jäsenten virkistykseen. Tili no 491210-236056
KIITOS !
Arto Juurakko
(erityisesti Lakeuden Omaishoitajille)
ÄIREEN KANS
Elämän pumeranki
palaa johonaki asioos
takaasi lähtöruutuhun,
osat vaan vaihtuu:
Ennen äitee vaihto mulle
kuivat vaipat,
hualehti nukkumahan menosta.
Ennen se tuputti
ruakaa ja ylimääräästä
villatakkia pakkaasella.
Ny nämon mun hommia.
Ku vaan jaksaasin
samallaasella rakkaurella.
Jos sei nuku,
se istuu keinutoolis,
katteloo pihalle niinku vinksi,
en yhtää tiärä,
mitä miäles liikkuu.
Ennen se touhus
niijjottei peräs pysyny, puhu
asiat halaki ja poikki.
Ny on tärkeimmät sanottu
ja tehty.
Kampaan sen valakooset,
seitinohovet hiukset.
"Pörssi on riisis",
se tokaasi yhtenä
ehtoona ja nauraa kiherti.
Taisi olla vuaren –29 romahrus.
ME-sauvakävelytapahtuma
La 9.10.2010 klo 12 on Seinäjoen Joupiskalla ME-sauvakävelytapahtuma.
Matkan pituus Esteettömällä kuntoradalla on 3 km. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille. Seinäjoella vastuussa on mm. Seinäjoen liikuntatoimi, ja Järjestötalo. Tavoitteena on päästä Guinnessin ennätysten kirjaan.
Tällä hetkellä ME:tä pitää hallussaan Ruotsi (!) 1026 osallistujalla. Laittakaapa päivä jo allakoihinne. Kyllähän me Ruotsin päihitämme!
Seinäjoen Ikäkeskus, vertaistukiryhmät syksyllä 2010 (muutokset mahdollisia)
To 2.9. klo 12-15 Huom.aika. Esteetön ulkoilureitti, Joupilanvuori.
Kokoontuminen Joupiskan Rinneravintolan pihassa klo 12.
To 7.10. klo 13-15 Kirkopuisto, Vanhustenviikko.
Kokoontuminen Lakeuden Ristin pysäköintialueella klo 13.
To 4.11. klo 13-15. Ikäkeskus, Puskantie 31 A
Aihe: terveys.
Ke 24.11. Klo 10-15. Omaishoitajien virkistyspäivä. Omaishoitajaviikko.
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Koskenalantie 17
To 9.12. klo 12-16. Huom.aika. Lankarin leirikeskus.
Aihe: Jouluinen. Yhteiskuljetus järjestetään.
OMAISHOIDONTUKI LAPUALLA
Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa hoidon ja huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on yksi vaihtoehto kotona selviytymisen tukemisessa ja sen toivotaan siirtävän palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon tarvetta.
Omaishoidon tuki porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Tukeen sisältyy omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, Omaishoitajan vapaan ja omaishoitoa tukevat sosiaali-
ja terveydenhuollon palvelut, jotka kaikki kirjataan hoito - ja palvelusuunnitelmaan.
Hyvän omaishoitotoiminnan edellytykset.
* Tuetaan omaishoitoperhettä kokonaisvaltaisesti palveluohjauksen ja neuvonnan keinoin.
* Tehdään tarvittaessa kotikäynti, jossa kartoitetaan omaishoitoperheen selviytyminen arjessa.
* Omaishoidettavalle järjestetään päivätoimintaa, tukipalveluja, kotihoitoa
* Omaishoidettavalle järjestetään kuntouttavaa ja tavoitteellista lyhytaikaishoitoa
* Omaishoitajan työkykyä ylläpidetään mahdollistamalla vertaistukia, keskusteluryhmiä , luentoja ja järjestämällä retkiä ja muuta virkistystä.
* Järjestetään ergonomia ja apuvälineopastusta
* Mahdollistetaan omaishoitajan osallistuminen toimintaan järjestämällä tarvittaessa hoidettavalle huolenpito siksi ajaksi.
Omaishoidon tuen maksuluokat Lapualla:
1. maksuluokka: 347,41/kk –hoidettava tarvitsee jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa
2. maksuluokka: 450 €/kk -hoitotyö edellyttää pääsääntöisesti kokopäivätoimista työpanosta ja mahdollisuutta turvata tarpeenmukainen huolenpito myös yöaikaan
3. maksuluokka: 505 €/kk –tuki on aina vaihtoehto laitoshoidolle, hoitotyö edellyttää ympärivuorokautista hoitoa.
4. maksuluokka: 600 €/kk – korotettu hoitopalkkio, esim. omaisen saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi,
maksetaan korotettu hoitopalkkio.
Vuosittain indeksi nostaa hoitopalkkiota
noin 2-3%
Omaishoidontuesta vastaavat :
Eliisa Mäki-Paavola, avopalveluohjaaja, alle 65-vuotiaat puh 4383 119 tai 044 4384 19
Pirjo Honkavirta, palveluohjaaja, yli 65-vuotiaat puh 4384 127 tai 044 4384 127
YHDISTYKSEN HISTORIAN LEHDILTÄ
2000
10.2. Kuusi lähihoitajaopiskelijaa ideoi Omaishoitajien virkistyspäivän Seinäjoen Terveydenhuolto-oppilaitokselle.
11.3. Virkistyspäivällä oli mukana 12 omaishoitajaa.
10.5. Yhdistyksen perustava kokous. Nimeksi päätettiin Lakeuden Omaishoitajat ry.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kristiina Tallbacka Seinäjoelta.
20.11. Syyskokous Järjestötalolla.
2001
25.4. Kevätkokous, Ouran Loma, Alavus.
6.11. Syyskokous, Järjestötalo. Puheenjohtajaksi valittiin Lea Sippola.
2002
2.4. Kevätkokous Järjestötalolla.
1.10. Syyskokous Järjestötalolla. Puheenjohtajaksi valittiin Lea Sippola.
2003
1.4. Kevätkokous yhdistyksen toimistolla Puistopolku 15, Seinäjoki.
4.11. Syyskokous Palvelukeskus Hopearinne, Lapua. Puheenjohtajaksi Lea Sippola.
29.11. Valtakunnallinen omaishoitajaviikon juhlaseminaari Seinäjoen Kaupungintalolla. Juhlapuhe RAY:n pj Jukka Vihriälä. Ohhoijaa-projekti käynnistyi vuoden aikana.
2004
6.4. Kevätkokous, Järjestötalo.
18.11. Syyskokous, Kotokartano, Ilmajoki.
7.12. Ylimääräinen syyskokous. Puheenjohtajaksi valittiin Marja Leena Mustonen.
Jäseniä vuoden lopussa 167, lisäys 62 jäsentä.
2005
7.4. Kevätkokous EP. Sydänpiirin konttorilla.
17.5. Yhdistyksen 5-vuotisjuhla LS-Pitopalvelulla.
24.11. Syyskokous Järjestötalolla. Puheenjohtajaksi Marja Leena Mustonen.
Jäseniä 187.
2006
21.3. Kevätkokous, Lapua Saarenpääkoti.
25.10. Syyskokous. Puheenjohtajaksi Marja-Leena Mustonen.
2007
29.3. Kevätkokous, Västinkartano Ylistaro.
15.11. Syyskokous, Järjestötalo. Puheenjohtajaksi Leena Huhtamäki.
Jäseniä 227.
2008
14.4. Kevätkokous, Järjestötalo.
9.10. Syyskokous, Järjestötalo. Puheenjohtajaksi valittiin Leena Huhtamäki.
2009
31.3. Kevätkokous, Helmiranta Kauhava.
5.11. Syyskokous Hoitokoti Tuulikello, Kurikka. Puheenjohtajaksi Leena Huhtamäki.
Jäseniä 232.
2010
23.3. Uusien sääntöjen mukainen vuosikokous, Järjestötalo.
Puheenjohtajana jatkaa Leena Huhtamäki.
YHDESSÄ TEHDEN PROJEKTI
Työikäisille omaishoitajille Yhdessä tehden –projekti järjestää toiminnallista vertaistoimintaa, yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa. Syksyllä 2010 toimintaa järjestetään Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kurikassa ja Seinäjoella, mutta toimintaan ovat tervetulleita kaikki työikäiset omaishoitajat myös lähikuntien alueelta. Järjestämme myös omaishoitajien virkistysviikonloppuja ja virkistyspäiviä. Lisätietoja vertaistoiminnasta löydät kotisivuiltamme www.lakeudenomaishoitajat.fi Tervetuloa virkistymään ja tapaamaan muita omaishoitajia!
Tavoitteenamme on myös viedä omaishoidon näkökulmaa ja tietoa omaishoitoperheitä työssään kohtaaville ammattihenkilöille. On tärkeää, että ammattihenkilöt tunnistavat alkavat omaishoitotilanteet. Omaishoitajat tarvitsevat tukea ja ohjausta hoidettavan sairauden hoidon lisäksi myös omaishoitajien jaksamiseen ja omaishoitoa tukeviin palveluihin liittyvistä asioista. Omaishoitajien varhaisen vaiheen kehittämistyötä kanssamme tekevät pilottiosastoina Seinäjoen keskussairaalan syöpäosasto ja sisätautiosasto A32.
Olemme tehneet yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset –Liiton sekä Mikkelin ja Joensuun omaisyhdistysten kanssa mm. omaishoitajan ensioppaan, mikä on tulostettavissa myös kotisivuiltamme www.lakeudenomaishoitajat.fi
Työ omaishoitajien tukemiseksi kehittyköön ja voimistukoon edelleen!
Aurinkoa ja voimia arjen keskelle!
Ystävällisin terveisin,
Anne-Maria Halmesmäki,
Miisa Lamminen
Hanna Lahti
OMAKUNTO-PROJEKTI
Omaishoitajien ja hoidettavien OmaKunto-projekti 2006-2009
Omakunto-projektissa järjestettiin RAY:n tuella kuntokursseja omaishoitajille alueen kunnissa. Kurssit olivat suunnattuja eri omaishoitajaryhmille; erityislasten vanhemmat, alle 60-vuotiaat työikäiset omaishoitajat ja yli 60-vuotiaat omaishoitajat.
Kuntokurssit tarjosivat omaishoitajalle yhdessäoloa liikunnan, rentoutumisen ja vertaistuen merkeissä. Ryhmätapaamisissa oli luentoja, mitkä käsittelivät hyvinvointia, jaksamista ja terveyttä. Hoidettavien toimintakykyä tuettiin yhdessä omaishoitajien kanssa.
Kotikäynneillä harjoiteltiin ergonomista avustamista sekä arvioitiin apuvälineiden ja kodinmuutostöiden tarve. Käynneillä annettiin ohjausta myös sosiaaliturvaan, palveluihin sekä omaishoitajan jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Kuntokursseille osallistui 60 omaishoitajaa, ja omais-hoitajien virkistysviikonloppuihin 100 omaishoitajaa. Jälkeenpäin omaishoitajat arvioivat kuntokurssin vaikutuksia elintapoihin, mielialaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Merkittävin vaikutus oli ollut omaishoitajien mielialaan. Kuntokursseille osallistuneista myös 39% oli aloittanut uuden liikunta- tai muun harrastuksen.
V. 2009 jälkeen kuntokurssien järjestämisvastuuta on siirretty kansalaisopistoille. Erityislasten vanhempien/ työikäisten omaishoitajien virkistysviikonloppuja järjestetään edelleen lomajärjestö Lomayhtymän sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Anne-Maria Halmesmäki
OHHOIJAA – ensimmäinen projektimme
Aloitin RAY:n tukemassa Ohhoijaa- Omaishoitajien ja -hoidettavien tukiprojektissa projektinvetäjänä maaliskuussa 2003. Takana oli itsellä hoito- ja projektitöitä sekä omakohtaista kokemusta sairaan omaisen elämästä.
Projektille oli vuokrattu tila Puistopolulta toisesta kerroksesta. Siellä oli avara tila yhdistyksen ensimmäiselle työntekijälle. Projekti oli yhdistyksen ensimmäinen, aloitin kirjaimellisesti tyhjältä pöydältä. Ensin hankittiin tietokone, kännykkä, mapit, kynät ja tarvikkeet.
Projektisuunnitelman mukaisesti aloin suunnittelemaan sisältöä. Yhteistyökumppaneiden ja yhteyshenkilöiden etsintä; omaishoitajien etsintä ja heille tiedon saaminen; sekä sisällön suunnittelu ja erityisesti tiedotus leimasivat ensi kuukausia. Samalla haettiin myös toimintatapaa yhdistyksessä tehtävän työn ja projektissa tehtävän työn yhteensovittamiseen.
Toimiston vuokra osoittautui korkeaksi ja toisaalta hissittömyys haasteeksi. Projektityössä myös verkostoituminen on yksi tärkeitä toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia ja tästä syystä toimistotilat siirrettiin Seinäjoen Järjestötalolle. Tätä kautta myös osallisuus muihin yhdistyksiin ja tapahtumiin sekä tieto muiden tahojen toiminnasta parantui huomattavasti. Lisäksi koin sen myös työntekijän henkistä jaksamista selkeästi nostavana, sillä apuja ja mielipiteitä sai myös muilta Järjestötalolla projektityössä olevilta. Työ yhdistyksen ainoana työntekijänä projektin alkuvaiheessa olikin melko yksinäistä ja haastavaa, mutta uskomalla omaan itseensä, ajatuksiinsa ja ammattitaitoonsa hanke lähti etenemään.
Kevätkausi sujui hanketta käynnistellessä ja taustatyötä tehdessä. Projektinvetäjän työnkuvaan kuului myös talousvastuu ja raportoinnit. Kesällä omaishoitajien toiveiden kartoitusta työsti Kuopion yliopiston opiskelija Hanna Riikonen.
Syksyllä aloitettiin ensimmäiset omaishoitajien koulutustilaisuudet. Niissä tavoitteena oli saada omaiset tietoiseksi yhdistyksestä, projektista, oikeuksistaan ja toisaalta myös vahvistua yhdessä sekä kokea vertaistukea.
Yhteistyössä kuntien ja seurakuntien työntekijöiden sekä erityisesti projektin kuntayhdyshenkilöiden kanssa suunniteltiin kurssin sisältöä. Muistan aina myös Nurmon lähes 40 omaishoitajaa kattavan alkukokoonpanon, sieltä taisi jäädä yhdistyksenkin toimintaan pari aktiivia! Kurssit aloitettiin siis Nurmosta ja Jalasjärveltä. Ne olivat suosittuja ja pidettyjä, joista jäi myös vuosiksi toimimaan aktiivisia omaishoitajien vertaisryhmiä.
Hankkeen toinen päätavoite, sijaishoitajajärjestelmän luominen olikin sitten haastavampaa. TE-keskuksen tuki ei toteutunut, rahaa siis palkkaukseen ei ollut käytettävissä. Vaihtoehdoksi jäi pitkäaikaistyöttömien ohjaus omaishoitajien sijaistyöhön. Pohdittiin myös vapaaehtoisten työpanosta ym. vaihtoehtoja.
Kuitenkin totesin, että jostain on rahat kaivettava lähihoitajien palkkaukseen. Monilla työttömillä ei ollut hoitotyöstä mitään kokemusta ja useilla ei ollut esim. autoa käytössä, mikä maaseudulla on välttämättömyys. Omaishoitajat kuitenkin monesti tekevät hyvinkin sairaanhoidollista työtä ja koin, että sijaishoitajien täytyy osata toimia vastuullisesti ja osaavasti toimessaan.
Haimme korotusta RAY:n projektitukeen hakien puoltavia lausuntoja mm. työvoimatoimistoilta, kahden lähihoitajan palkkausta varten. Onneksi lisärahoitus myönnettiin ja toiminta pääsi kehittymään.
Siinä vaiheessa olin jo antanut ohjat toimeliaalle Marja-Liisa Nevalalle, jäätyäni lokakuussa äitiyslomalle kaivattua esikoistamme odottamaan. Sain vielä kuitenkin palata v.2007 takaisin tuttuun, vaikkakin silloin jo laajemmaksi kehittyneeseen projektiin ja yhdistykseen tekemään Katariina Haapasaaren äitiysloman sijaisuutta.
Ohhoijaa-projektin myötä minuun on jäänyt pieni sisäinen omaishoitaja elämään, jota kannan
(toivottavasti) mukanani loppuelämäni. Tällä tarkoitan sitä, että asiakastilanteissa yritän aina miettiä myös omaisen näkökulmaa, jaksamista ja etuja.
Lämpimin terveisin Mirva Ämmälä
(Ohhoijaa-projekti sai vielä jatkorahoitusta, ja päättyi v. 2010 alussa)
JUHLALEHDEN TOIMITTAMISTA OVAT TUKENEET:
eepee
Etelä-Pohjanmaan osuuspankki
Haapoja palvelutaksi
Huvikumpu
Hyllykallion Lääkintävoimistelu
Kivipuro
Kortesjärven Säästöpankki
MS-Liitto/ Pihapihlaja
Nordea
Oma Säästöpankki
OMT-Fysioterapia Saukko
Posliiniporras
Rustoopuori
Seinäjoen Seurakunta
Wextra
Sampo pankki
Jalka-ja kasvohoitola SatuMaria
Kiitos tuestanne !

